Esitäytetty veroilmoitus

Pääomatuloista tehtävät vähennykset

7.1. Arvopapereiden hoito- ja säilyttämismenot

Tässä kohdassa tulevat vähennettäväksi arvopapereiden, arvo-osuuksien ja muun näihin rinnastettavien omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot. Tarkasta, että sinulta perityt maksut ovat oikein merkittyinä veroilmoituksen ilmoitusosaan.

Arvopapereiden hoito- ja säilyttämismenoissa on 50 euron omavastuu. Mikäli ilmoitat hoito- ja säilyttämismenoja, ilmoita ne vähentämättä omavastuuosuutta. Mikäli menot ovat enintään 50 euroa, ei veroilmoitusta kannata tästä syystä palauttaa johtuen omavastuusta. Veroilmoituksen ilmoitusosassa ja erittelyosassa valmiina olevat menot on ilmoitettu bruttomääräisinä. Veroilmoituksen verotuspäätösosiossa omavastuu on vähennetty.

7.2. Takaisin maksetut osakaslainat

Jos olet ottanut sellaista osakaslainaa, jonka pääoma on verotettu pääomatulonasi vuosina 2002 - 2006, saat vähentää siitä vuoden 2007 aikana maksetut lyhennykset tässä kohdassa.

Pääomatulona verotettua osakaslainaa ottanut henkilö voi vähentää takaisin maksamansa määrän pääomatuloistaan, jos maksu on suoritettu viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen.

Vuonna 2007 takaisinmaksetuista osakaslainoista tulee täyttää liitelomake 13, josta tiedot siirretään lomakkeen ohjeiden perusteella veroilmoituslomakkeelle. Liitelomake palautetaan ilmoitusosan mukana verotoimistoon. 

Takaisinmaksettuun osakaslainaan liittyy erityinen alijäämähyvitys, jota selostetaan jäljempänä.

7.3. Muut tulonhankkimiskulut

Osa pääomatuloista, kuten vuokratulot ja luovutusvoitot, ilmoitetaan nettona lomakkeella 1, joten näihin tuloihin kohdistuvat menot ilmoitetaan kullakin liitelomakkeella.

Tulonhankkimiskuluja ovat esimerkiksi tallelokerovuokrat sekä sijoitustoimintaan liittyvät puhelin- ja atk-kulut. Vähennyskelpoisia ovat myös tulonhankkimislainan hoitokulut ja nostoprovisiot. Nämä ovat tyypillisiä menoja, joita ei ole valmiiksi merkittynä esitäytetylle veroilmoitukselle, vaan ne tulee itse lisätä lomakkeelle.

Oman asunnon hankkimiseen kohdistuneita kuluja voidaan vähentää syntyneestä luovutusvoitosta ainoastaan, mikäli myyt asunnon, jossa olet omistusaikanasi asunut yhtäjaksoisesti alle kaksi vuotta.

Tulonhankkimislainasta johtuva kurssitappio on vähennyskelpoista.

Maksettu jälkimarkkinahyvitys on vähennyskelpoinen. 

Maa-ainesten myyntituloon kohdistuvat vähennykset ja substanssipoisto ilmoitetaan tässä kohdassa.

Jos asunnon tai kiinteistön vuokraaminen on ollut tappiollista, tappio ilmoitetaan kohdassa 7.3. Jos metsätalous on ollut tappiollista, tieto ilmoitetaan ainoastaan lomakkeella 2C.

Kulut vähennetään pääsääntöisesti maksuvuotena. Menotositteita ei liitetä veroilmoitukseen, vaan ne tulee säilyttää. Voit vähentää ainoastaan omat kulusi. Jos esimerkiksi tulonhankkimislaina on puolisoiden yhteinen laina, siitä johtuvat kulut tulisi jakaa puolisoiden kesken.

8.1. Alijäämähyvityksen enimmäismäärän lapsikorotus

Alijäämähyvitys tarkoittaa yleensä korkovähennystä.

Esimerkiksi pelkkiä ansiotuloja hankkivalla nelihenkisellä lapsiperheellä asuntolainan korkoja ”mahtuu” täyteen alijäämähyvitykseen vuodessa lähes 13 000 euroa, jos vanhemmilla ei ole muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä.

Jos verovelvollisella ei ole lainkaan pääomatuloja tai niistä tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin pääomatulo, muodostuu alijäämää.

Pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä ovat esimerkiksi pääomatuloihin kohdistuvat tulonhankkimiskulut (katso kohta 7.3) sekä asunto- ja tulonhankkimislainan korot. Jos vähennettävänä on vain korkoja, eikä verovelvollisella ole lainkaan pääomatuloja, alijäämä on koron suuruinen. Alijäämähyvitys on 28 prosenttia alijäämästä. Ensiasunnon ostajalla alijäämähyvitys on 30 prosenttia.

Alijäämähyvitys vähennetään ansiotulojen verosta.

Alijäämähyvityksen maksimimäärä on 1 400 euroa verovelvollista kohden. Enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla yhdestä lapsesta ja 800 eurolla kahdesta tai sitä useammasta lapsesta.

Nelihenkinen perhe voi siis alijäämähyvityksenä vähentää veroistaan 3 600 euroa. Tällöin perheen alijäämän on pitänyt olla vähintään 12 857 euroa (28 prosenttia 12 857 eurosta on 3 600 euroa).

8.2. Alijäämähyvitys, jota ei voida vähentää veroistani

Puolisoiden verotuksessa alijäämähyvityksen enimmäismäärä on yhteinen siten, että toisen puolison enimmäismäärästä käyttämättä jäävä osa voidaan siirtää toiselle puolisolle, jos puolisolla ei ole itsellään ansiotuloista määrättäviä veroja tai verot eivät riitä kattamaan alijäämää (rasti kohtaan 8.2.).

Jos alijäämähyvitystä ei siirrä tehtäväksi puolison veroista, vahvistetaan pääomatulolajin tappio. Tappion vähentäminen edellyttää pääomatuloja seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jollei niitä ole tiedossa, käyttämättä jäävä alijäämähyvitys kannattaa siirtää puolisolle.

Erityinen alijäämähyvitys

Alijäämähyvitykseen ei sovelleta edellä mainittuja enimmäismääriä verovuosina 2005 -2009 siltä osin, kuin alijäämähyvitys on johtunut yrittäjäosakkaan osakkeiden hankintaan käytetyn velan koroista tai pääomatulona verotetun osakaslainan takaisinmaksuista.

Tuomo Lindholm
lakimies
Veronmaksajat