Esitäytetty veroilmoitus
Osinkotulot
Osinkotulojen ja osuuspääoman koron verotuksessa on verovuodesta 2005 lähtien siirrytty kokonaan uuden sääntelyn mukaiseen verotukseen. Noteerattujen ja noteeraamattomien yhtiöiden osingot sekä osuuspääoman korot ilmoitetaan edelleen bruttomääräisinä.
Verovelvollisen tulee tarkistaa esitäytetyltä veroilmoitukselta, löytyvätkö maksetut osingot ilmoitukselta ja jos eivät löydy, ilmoittaa osinkotulo, joka on maksettu vuonna 2007. Osinkotulot tulee ilmoittaa siitä huolimatta, että osingon maksajalla on velvollisuus ilmoittaa verottajalle vuonna 2007 maksetut ja vuoden 2007 päättyessä nostettavissa olleet osingot.
Kotimaisten noteerattujen yhtiöiden maksamat osingot
Kotimaisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden maksamat osingot ilmoitetaan kohdassa 5.1 bruttomääräisinä. Niistä ei vähennetä jo ennakolta pidätettyä veron määrää tai verovapaata osuutta.
Julkisesti noteeratuilla osakkeilla tarkoitetaan Helsingin Pörssin päälistalla, I-, NM- , Pre-listalla tai ML-markkinalla tai vastaavasti säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla noteerattuja osakkeita. Osinko katsotaan saaduksi listatusta yhtiöstä silloin, kun yhtiön osakkeet ovat olleet osingonjaosta päätettäessä julkisesti noteerattuja.
Julkisesti noteerattujen yhtiöiden maksamista osingoista 70 % on veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa.
Noteeraamattomien yhtiöiden maksamat osingot
Muut kuin edellä tarkoitetut osakkeet ovat muita kuin julkisesti noteerattuja osakkeita. Niiden maksamat osingot ilmoitetaan kohdassa 5.2., jos ne ilmoitukselta puuttuvat.
Myös nämä osingot ilmoitetaan bruttomääräisinä. Niistä ei vähennetä jo mahdollisesti pidätettyä määrää, verovapaata osuutta eikä niitä jaeta ansio- tai pääomatulo-osuuksiin.
Jos osinkoa jakava yhtiö jakaa osinkoa enintään 9 %:n tuoton, joka lasketaan osakkeen matemaattiselle arvolle, osinko on pääomatuloa ja 90 000 euroon saakka kokonaan verovapaata tuloa. Jos osinko tämä ylittää 90 000 euroa, osingosta 70 % on veronalaista pääomatuloa ja 30 % on verovapaata tuloa. Jos osingon määrä ylittää 9 %:n tuoton, katsotaan 70 % osingosta veronalaiseksi ansiotuloksi ja loppuosa 30 % verovapaaksi ansiotuloksi.
Verohallinto tekee jaon pääoma- ja ansiotuloksi viran puolesta ja laskee osinkojen veronalaisen ja verovapaan määrän. Nämä määrät voi tarkastaa verotuspäätöksestä.
Omistajayrittäjä ja yrittäjäosakas
Edellä mainitun lisäksi omistajayrittäjän ja yrittäjäosakkaan tulee antaa selvitys osingoista erillisellä lomakkeella numero 13. Lomake on syytä täyttää myös niissä tapauksissa, jolloin omistajayrittäjällä tai yrittäjäosakkaalla on osinkoa jakaneen yhtiön varoihin kuuluva asunto ja/tai hänellä on osakaslainaa yhtiöltä.
Yrittäjäosakkaalla tarkoitetaan yhtiön johtavassa asemassa olevaa henkilöä, joka yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa enemmän kuin puolet yhtiön osakepääomasta tai heidän omistamiensa osakkeiden äänimäärä on enemmän kuin puolet kaikkien osakkeiden äänimäärästä.
Omistajayrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka omistaa yksin tai yhdessä perheensä kanssa vähintään 10 prosenttia muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön osakkeista tai äänimääristä.
Osuuspääoman korot
Osuuspääoman korot ilmoitetaan kohdassa 5.3. Osuuspääoman korot ovat verovapaata tuloa 1 500 euroon saakka. Osuuspääoman korko on 1 500 euroa ylittävältä osalta veronalaista pääomatuloa 70 %:n osalta. Loppuosa eli 30 prosenttia korosta on verovapaata.
Ulkomailta saadut osingot ja osuuspääoman korot
Kaikki ulkomailta saadut osingot merkitään kohtaan 11.2. Merkitystä ei ole sillä, onko osake noteerattu vai noteeraamaton. Osingot merkitään bruttomääräisinä, eikä niistä vähennetä jo ennakolta mahdollisesti pidätettyä lähdeveron määrää. Myös ulkomailta saadut osuuspääoman korot merkitään kohtaan 11.2.
Ulkomailta saatuja osinkoja ovat esimerkiksi Nordean, TeliaSoneran, Daniscon sekä Scottish & Newcastlen maksamat osingot.
Jos kyseessä on noteeraamaton osake, pitää lisäksi muistaa ilmoittaa myös osakkeiden käypä arvo ja osakkeiden määrä.
Juha Salmikivi
lakimies
Veronmaksajat