Esitäytetty veroilmoitus

Näin lasket vuoden 2007 verosi

Laske saatko veron palautusta vai tuleeko lisää maksettavaa.

Veroilmoituksen täyttämisen jälkeen on aina mielenkiintoista laskea lopputulos. Onko vajaan vuoden kuluttua tulossa veron palautusta eli ennakonpalautusta vai tuleeko lisää maksettavaa eli jäännösveroa. Lopullisen verotuksen tuloksen laskeminen käsin ei ole helppoa, mutta hyvinkin mahdollista.

Verot lasketaan sentin tarkkuudella. Oikean lopputuloksen ehdoton edellytys on, että olet muistanut ottaa huomioon kaikki tulot ja vähennykset. Esitäytetyn veroilmoituslomakkeen erittelyosassa on eritelty tulot ja vähennykset. Lomakkeelta löytyy myös viran puolesta laskettavat vähennykset ja maksettavat verot.

Verotuspäätös-osassa on verolaskelma. Karkeasti laskien ansiotulon lisäys lisää maksettavaksesi tulevia veroja vuoden 2007 lopussa voimassa olleen verokortin lisäprosentin verran. Vastaavasti vähennyskelpoisten kulujen lisääminen pienentää maksettavia veroja lisäprosentin verran. Tarkemman lopputuloksen saat vain tekemällä koko verolaskelman uudelleen korjatuilla luvuilla. Omassa laskelmassa on syytä noudattaa veroilmoituksen verotuspäätös-osan jaottelua.

Aloita pääomatuloista

Pääomatulot ovat samanarvoisia, joten ne voi ensin laskea yhteen ja vasta sitten vähentää niistä tulonhankkimiskulut. Koska eri pääomatulot ilmoitetaan eri apulomakkeilla, on kuitenkin luontevampaa laskea esimerkiksi vuokratulojen ja vuokratuloista tehtävien vähennysten erotus lomakkeella 7 ja siirtää se sitten nettomääräisenä laskelmaan.

Vuonna 2007 pörssiyhtiöstä nostetusta osingosta on 70 % veronalaista pääomatuloa. 30 % pörssiosingosta on verovapaata tuloa.

Listaamattomasta osakeyhtiöstä nostettu osinko voi olla verovapaata, osittain pääomatuloa tai osittain ansiotuloa. Jako perustuu nostetun osingon määrään, yrityksen varallisuuteen ja osakaskohtaisiin oikaisuihin. Ansio- ja pääomatulona verotettava osuus pienyhtiön jakamista osingoista kannattaa selvittää kirjanpitäjältä.

Luovutusvoiton veronalainen määrä lasketaan joko hankintameno-olettamaa käyttäen tai vähentäen luovutushinnasta omaisuuden hankintameno ja kulut. Veronalaisesta luovutusvoitosta vähennetään ensin vanhat luovutustappiot ja sitten verovuoden aikana syntyneet luovutustappiot. Luovutustappion voi vähentää vain samana tai kolmena seuraavana vuonna saatavista luovutusvoitoista.

Tulolähteiden eli maatalouden tai ammatin tappiot voi siirtää pääomatuloista vähennettäväksi. Ellei siirtoa vaadi veroilmoituksella, jäävät tappiot kyseiseen tulolähteeseen. Seuraaville vuosille siirtyvät tappiot on syytä merkitä itselle muistiin, jotta voi ottaa ne huomioon laskelmilla ja tarkistaa, että ne on otettu seuraavien vuosien verotuksissa oikeamääräisinä huomioon.

Korot vähennetään aina pääomatuloista

Pääomatulojen ja niiden hankkimisesta johtuneiden menojen laskemisen jälkeen vähennetään pääomatuloista korot ja vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksut. Korkojen vähennysoikeus on selvitetty toisaalla tässä lehdessä. Jos korkojen vähentämisen jälkeen pääomatuloista jäi jotakin jäljelle, jäljelle jääneestä summasta maksetaan 28 prosenttia veroa. Jos pääomatuloja oli vähemmän kuin vähennyksiä, on syntynyt pääomatulolajin alijäämä, joka tässä vaiheessa merkitään muistiin.

Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksu vähennetään pääomatuloista viimeiseksi. Elleivät pääomatulot riitä, muodostetaan maksuista erityinen alijäämähyvitys.

Muista laskea kaikki ansiotulot

Useimmat ansiotulot, kuten palkat, eläkkeet ja muut etuudet ovat esitäytetyllä veroilmoituksella valmiina. Tulojen määrään voi vaikuttaa vielä veroilmoitusta täyttäessään. Luontoisetujen arvoihin voi saada alennusta. Luontoisedun arvo on verotuksessa enintään sen käypä arvo. Autoetuun voi saada alennusta ajopäiväkirjaa pitämällä.

Tuloista puuttuvat ainakin yritystoiminnan jaettava yritystulo, henkilöyhtiön voitto-osuus ja ulkomaantulot. Niistä pitää ilmoittaa verotuksen toimittamiseksi tarpeelliset tiedot, ei verotettavan tulon määrää.  Omaan verolaskelmaan ne pitää osata ottaa oikean suuruisina mukaan, jos haluaa selvittää veron määrän.

Puhtaiden ansiotulojen määrä

Ansiotuloista vähennetään ensin luonnolliset vähennykset eli tulon hankkimisesta aiheutuneet menot. Niitä ovat tulonhankkimisvähennys, työmatkakulut ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut. Matkakulujen vähentämisessä on omat sääntönsä, jotka on esitelty toisaalla tässä lehdessä. 

Muita tulon hankkimisesta johtuneita menoja ei tarvitse laskea, jos niiden määrä on vähemmän kuin 620 euroa. Palkkatuloista vähennetään automaattisesti tulonhankkimisvähennyksenä 620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulojen määrä.

Muun ansiotulon kuin palkkatulon hankkimisesta johtuneet menot ovat kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia siitä riippumatta ylittävätkö ne tulonhankkimisvähennyksen.

Luonnollisten vähennysten vähentämisen jälkeen meillä on tiedossa puhtaat ansiotulot. Sitä lukua tarvitaan eräiden vähennysten laskennassa.

Puhtaista ansiotuloista vähennetään pakolliset eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut sekä ansiotuloista vähennettävät vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut.

Vakuutusmaksujen vähentämisen jälkeen lasketaan verotettava tulo erikseen kunnallisverotusta ja erikseen valtionverotusta varten.

Kunnallisverotuksessa on vaikeita vähennyksiä

Kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset ovat kaikki viran puolesta tehtäviä ja ehkä hankalia laskea käsipelillä. Näitä vähennyksiä ovat kunnallisverotuksen eläketulo-, invalidi-, opintoraha- ja ansiotulovähennys. Myös perusvähennys tehdään vain kunnallisverotuksessa. Kun esitäytetyssä veroilmoituksessa olevia ansiotuloja tai niistä tehtyjä vähennyksiä muutetaan, on laskelmassa tarpeen ottaa huomioon vain ne vähennykset, joilla on vaikutusta.

Useimmat palkansaajat saavat näistä vähennyksistä vain kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen. Vähennyksen määrä on 49 prosenttia työtulojen 2 500 euroa ylittävästä osasta 7 230 euron tuloihin asti ja sen ylittävistä tuloista 26 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä on 3 250 euroa.

Tässä tarkoitettuja työtuloja ovat palkka, muusta toiselle tehdystä työstä maksettu, ansiotulona verotettava palkkio, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuus, yhtymän osakkaan ansiotulo-osuus, ansiotulona verotettava osinko ja ansiotulona verotettavat käyttökorvaukset.

Vähennys alkaa pienentyä puhtaiden ansiotulojen määrän ylittäessä 14 000 euroa. Pienennys on 4 prosenttia puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävästä osuudesta. Vähennystä ei saa, jos puhtaat ansiotulot ovat yli 95 250 euroa. Laskelmissa on huomioitava, että vähennyksen kasvu lasketaan työtuloista, mutta vähennyksen alenemaan vaikuttavat kaikki ansiotulot, mutta vasta luonnollisten vähennysten jälkeen.

Kunnallisverotuksen eläketulovähennys on eri suuruinen puolisoilla kuin yksinäisellä. Vuoden 2007 verotuksessa eläketulovähennyksen täysi määrä kunnallisverotuksessa on yksinäisellä 7 150 euroa ja puolisoilla 6 140 euroa.

Eläketulovähennys pienenee 70 prosentilla siitä määrästä, jolla eläkeläisen puhtaat ansiotulot ylittävät eläketulovähennyksen täyden määrän. Kun yksinäisen eläkeläisen puhtaiden ansiotulojen määrä ylittää 17 364 euroa, hän ei saa eläketulovähennystä. Vastaava raja eläkeläispuolisolla on 14 911 euroa. Eläketulovähennys ei voi milloinkaan ylittää eläketulon määrää.

Kunnallisverotuksen invalidivähennys myönnetään vain muista ansiotuloista kuin eläkkeestä. Sen suuruus on haitta-asteen suuruinen osa 440 eurosta. Haitta-asteen on oltava vähintään 30 prosenttia.

Kunnallisverotuksen opintorahavähennys on opintorahan suuruinen, enintään 2 200 euroa vuodessa. Opintorahavähennys pienenee opiskelijan saadessa muitakin verotettavia ansiotuloja. Vähennys pienenee puolella siitä määrästä, jolla verotettavat ansiotulot ylittävät 2 200 euroa. Vähennys poistuu, jos opiskelijan puhtaiden ansiotulojen määrä ylittää 6 600 euroa.

Perusvähennys lasketaan viimeiseksi. Sen enimmäismäärä on 1 480 euroa. Jos muiden vähennysten jälkeen verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava tulo on sitä vähemmän, ei kunnallisveroa määrätä. Jos kunnallisverotuksessa verotettava tulo ennen perusvähennystä ylittää 1 480 euroa, pienennetään vähennystä 20 prosenttia 1 480 euroa ylimenevästä tulojen osasta. Perusvähennystä ei siten saa, jos kunnallisverotuksessa verotettava tulo ylittää muiden vähennysten jälkeen 8 880 euroa.

Laske kunnallis- ja kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksu

Kun kunnallisverotuksessa verotettava tulo on saatu selville, siitä lasketaan kunnallis- ja kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksu. Sairausvakuutusmaksu jakautuu päivärahamaksuun ja sairaanhoitomaksuun.

Sinun verotuksessasi käytetyt veroprosentit selviävät esitäytetyn veroilmoituksen Verotuspäätös-osasta. Kunnallisveroprosentit vuodelle 2007 voit tarkistaa myös Taloustaidon numerosta 12/2006 sivulta 58 alkaen.

Sairausvakuutusmaksun päivärahamaksu on 0,75 prosenttia eläkevakuutusmaksun perusteena olevasta palkkatulosta. Sitä ei peritä lainkaan eläketuloista. YEL-vakuutetun yrittäjän päivärahamaksu on 0,91 % YEL:n mukaisesta työtulosta. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 1,28 % kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Eläkeläisiltä peritään sairaanhoitomaksua 1,45 %.

Valtion tulovero lasketaan asteikolta

Valtionverotuksessa verotettavasta tulosta lasketaan valtionvero tuloveroasteikkoa käyttäen. Asteikkoa käytetään siten, että asteikolta etsitään lähinnä valtionverotuksessa verottavien tulojen alapuolella oleva tuloraja. Verotettavien tulojen ja tulorajan erotus kerrotaan asteikon samalta riviltä löytyvällä prosentilla ja lisätään tulorajan kohdalla olevaan veron määrään.

Esimerkki: Jos verotettava tulo on 24 000 euroa, ollaan asteikon portaalla 20 400 – 33 400. Veron määrä lasketaan kertomalla ensin 24 000 euron ja 20 400 euron erotus 19,5 prosentilla: 19,5 % x (24 000 – 20 400) =702. Vero 702 euroa lisätään asteikolla alarajalle määrättyyn veroon 728 euroa. Valtionveron määräksi saadaan 1 430 euroa.

Valtion tuloveroasteikko 2007

Laske vähennykset verosta

Kun ansiotulojen verot on laskettu, niistä vähennetään valtionverotuksen ansiotulovähennys, alijäämähyvitys, erityinen alijäämähyvitys, elatusvelvollisuusvähennys ja kotitalousvähennys.

Valtionverotuksen ansiotulovähennys lasketaan samoista työtuloista kuin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys. Valtionverotuksen ansiotulovähennyksen määrä vuoden 2007 verotuksessa on 3,6 % työtulojen 2 500 euroa ylittävästä osasta, enintään 400 euroa. Puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennys pienenee 0,9 % puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta.

Vähennys on 400 euroa, jos puhtaat ansiotulot ovat vuodessa välillä 13 611-33 000 euroa. Vähennys on 50 000 euron ansiotuloilla 247 euroa ja 70 000 euron ansiotuloilla 67 euroa. Vähennystä ei saa, jos puhtaita ansiotuloja on yli 77 444,44 euroa.

Alijäämähyvitys on 28 prosenttia pääomatulolajin alijäämästä. Useimmiten alijäämä johtuu pääomatuloja suuremmista vähennyskelpoisista korkokuluista. Erityinen alijäämähyvitys syntyy vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksujen perusteella.

Valtionverotuksen invalidivähennys on haitta-astetta vastaava osuus 115 eurosta. Haitta-asteen on oltava vähintään 30 prosenttia.

Elatusvelvollisuusvähennys on 1/8 maksetuista elatusavuista, korkeintaan 80 euroa alaikäistä lasta kohden.

Invalidi- ja elatusvelvollisuusvähennykset voidaan tehdä vain ansiotulojen perusteella määrättävästä valtionverosta. Kotitalousvähennys voidaan tehdä muistakin veroista.

Kotitalousvähennys ja invalidivähennys siirretään viran puolesta toiselle puolisolle, jos vähennystä vaatineen verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.

Alijäämähyvitys voidaan vähentää myös kunnallisverosta, jos valtionvero ei siihen riitä. Käyttämättä jäänyt alijäämähyvitys voidaan siirtää toiselle puolisolle, jos sitä on vaadittu veroilmoituksella. Erityinen alijäämävähennys siirretään puolisolle viran puolesta.

Laske kaikki verot yhteen

Kun olet laskenut tuloveron ansiotuloista ja pääomatuloista, kunnallisveron, kirkollisveron, sairausvakuutusmaksun sekä varallisuusveron yhteen, saat selville jäännösveron tai veronpalautuksen määrän vertaamalla maksettavia veroja ennakonpidätyksinä, ennakoina ja ennakon täydennysmaksuna hyväksesi laskettaviin jo maksettuihin veroihin.

Veronpalautukselle maksetaan korkoa ja jäännösverosta on maksettava korkoa. Korko lasketaan palautukselle ajalta 1.2. - 30.11.2008 ja jäännösverolle jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään 2.12.2008 helmikuun alusta.

Korko on 2,5 % vuotuista korkoa. Jäännösveron korosta annetaan 20 euron alennus luonnollisille henkilöille, joten korkoa vuoden 2007 jäännösverolle joutuu maksamaan vasta, kun jäännösvero on noin 950 euroa.  Yli 10 000 euron jäännösverolle vuotuista korkoa on maksettava 6,5 %.

Jos laskelma osoittaa jäännösveroa, voi koron kertymisen keskeyttää maksamalla ennakontäydennysmaksua tai maksamalla jäännösveron ennen syyskuun loppua. Silloin korkoa peritään vain maksupäivään saakka. Yleensä on järkevä maksaa jäännösveron korollinen osuus tai ainakin 10 000 euroa ylittävä osa.

Tulot ja menot on ilmoitettava sentin tarkkuudella. Alle 10 euron jäännösveroa ei peritä eikä alle 5 euron määrää palauteta.

Vesa Korpela
lakiasiain johtaja
Veronmaksajat

Muista tarkistaa, kun muutat esitäytetyllä veroilmoituksella olevia tietoja: