Metsänomistajan veroilmoitus

Puun myyntitulon veroilmoitus

Myyntiverotuksessa kulujen vähennysoikeus on laaja.

Puun myyntitulojen verotus perustuu todellisiin tuloihin ja menoihin. Metsänomistajaa verotetaan 28 prosentin verokannalla puhtaasta puun myyntitulosta, jossa on siis vähennetty tulojen hankkimisesta aiheutuneet menot. Myyntiverotuksessa metsänomistaja saa vähentää kaikki metsätalouden harjoittamisesta syntyneet menot.

Tulot ilmoitetaan bruttomääräisinä ilman arvonlisäveroa. Summasta ei pidä vähentää suoritettuja ennakonpidätyksiä eikä hankintatyön arvoa.

Verotettava määrä riippuu kaupantekotavasta

Puukaupat tehdään tyypillisesti joko pysty-, hankinta- tai käteiskauppana. Pystykaupasta saatu tulo on kokonaan puunmyyntituloa. Hankinta- ja käteiskaupassa ostajan maksamaan hintaan sisältyy myös korvaus puun kaadosta ja kuljetuksesta. Puunmyyntituloksi saadaan myyntihinnan ja hankintatyön arvon erotus. Myyntihinta ilmoitetaan tällöinkin kokonaisuudessaan, mutta lomakkeella vähennetään joko oman tai perheenjäsenen hankintatyön arvo tai ulkopuoliselle maksetut työpalkat tai -korvaukset.

Ulkopuolinen voi olla esimerkiksi metsäkoneurakoitsija tai paikallinen metsänhoitoyhdistys, joka on hoitanut korjuupalvelun.

Puun oma käyttö verollista tuloa

Puutavaran ottamisesta omaan käyttöön yleensä verotetaan. Esimerkiksi omasta metsästä otetusta puutavarasta valmistettujen pilkkeiden arvon mukainen osuus katsotaan metsätalouden tuloksi. Valmistuksen ja kuljetuksen osuus on hankintatyön arvoa.

Oman asunnon tai kesämökin lämmityspuista tai muusta omasta kulutuskäytöstä ei kuitenkaan veroteta.

Sen sijaan oman asunnon tai kesämökin rakentamiseen käytetystä puutavarasta tulee metsätuloa. Puutavaran arvona käytetään kantoraha-arvoa eli puun pystyhintaa, johon ei sisälly korjuu- ja kuljetuskustannuksia. Esimerkiksi rakennuspuiden lahjoittaminen lapselle asuinrakennusta tai kesämökkiä varten on omaa käyttöä, joka on tuloutettava 2C-lomakkeen kohdassa 3.3.

Puutavaran käyttäminen maatalousrakennusten rakentamiseen ja korjaamiseen käsitellään niin sanottuna hiljaisena kuittauksena.

Tällöin puutavaran käytöstä ei synny metsätalouden tuloa, mutta rakennuksen hankintahintaan ei myöskään lisätä puutavaran arvoa. Puutavaran käytöllä omasta metsästä rakentamiseen tai korjaamiseen ei siis ole poistopohjaa lisäävää vaikutusta. Muuhun maatalouskäyttöön, esimerkiksi maatalousrakennusten lämmitykseen, otetun puutavaran arvo on metsätalouden tuloa. Arvona käytetään kantoraha-arvoa.

Metsätalouden tuloa on myös oman jatkojalostuksen käyttöön otetun puutavaran arvo.

Muita veronalaisia tuloja

Metsätalouden pääomatuloa ovat myös metsästä saadut vakuutus- ja vahingonkorvaukset. Metsänomistajan saamat tuet ja avustukset ovat verottomia, jos ne on maksettu kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (Kemera) nojalla.

Muut metsätalouteen saadut tuet ja avustukset ovat verollisia. Tuen kohdistuminen kannattaa kuitenkin tarkistaa: esimerkiksi pellon metsityksestä maksettava tulonmenetyskorvaus on maatalouden tuloa. Jos tuki korvaa metsätalouden menoja, ei tukea vastaavaa menoa saa enää erikseen vähentää. Tuen ylimenevä osa menoista on kuitenkin vähennyskelpoista. Mikäli hankkeen menot ovat olleet vuoden 2006 metsätalouden menoissa ja avustus on saatu vuonna 2007, on hankkeen menoista avustusta vastaava määrä tuloutettava lomakkeen 2C kohdassa 5.2. Tukien laissa säädetyllä verottomuudella ei ole merkitystä tältä osin.

Menot vähennettävissä kattavasti maksuvuonna

Metsänomistaja saa vähentää kaikki metsätalouden harjoittamisesta syntyneet menot. Menojen vähentäminen ei edellytä, että metsänomistaja on saanut metsästä samana vuonna tuloa.

Menojen on perustuttava tositteisiin. Mikäli tosite on jäänyt jostain menoerästä saamatta, se kannattaa pyytää jälkikäteen. Tositteesta voi käydä myös metsänomistajan oma selvitys, jos kyse on vähäisestä, lähinnä itsestään selvästä menoerästä.

Menojen vähentämisessä noudatetaan yleensä maksuperiaatetta eli meno on sen verovuoden kulua, jolloin meno on maksettu. Koneiden ja rakennusten hankintamenon vähentämisen saa kuitenkin aloittaa vasta käyttöönottovuonna. Meno vähennetään kokonaan maksuvuonna, ellei sitä ole määrätty vähennettäväksi jaksotettuna eli poistoina.

Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat vähentävät kulut yleensä ilman arvonlisäveron osuutta. Silloin kun menoon sisältynyttä arvonlisäveroa ei ole saanut vähentää arvonlisäverotuksessa tai metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, kulut vähennetään arvonlisäveroineen.

Metsävähennys

Metsävähennyksen saa tehdä sellaisesta metsästä, joka on hankittu ostamalla, vaihtamalla tai muuten vastikkeellisesti 1.1.1993 tai sen jälkeen. Metsävähennystä tulee vaatia Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen (9.2.2006 taltio 06/0091/3) mukaan ennen verovuodelta toimitetun verotuksen päättymistä.

Jos metsä on saatu vastikkeettomasti, jatkaa uusi omistaja metsävähennyksen tekemistä siitä määrästä, joka edelliseltä omistajalta jäi jäljelle. Vastikkeettomana pidetään esimerkiksi perintönä, testamentilla tai lahjana saatua metsää.

Metsänomistaja voi vähentää metsävähennykseen oikeuttavan tilan tai määräalan metsätalouden pääomatulosta omistusaikanaan enintään 50 prosenttia metsän hankintamenosta. Vuosittain saa tehdä metsävähennyksen, jonka määrä on enintään 40 prosenttia metsätulosta, mutta kuitenkin vähintään 1 500 euroa. Tästä syystä vähennyksen saamiseksi verovelvollisella pitää olla vähintään 3 750 euroa metsätalouden pääomatuloja.

Metsävähennyksen voi tehdä verovuonna saadusta puun myyntitulosta, vakuutuskorvauksista, tuloksi luetusta omasta käytöstä ja tulolähdesiirroista. Menovarausta ja tulonhankkimiskuluja tai muita vähennyksiä ei oteta huomioon laskentapohjaa selvitettäessä. 1 500 euron alaraja on vuosi- eikä kauppakohtainen.

Metsävähennyksen saa vain verovelvollisen vaatimuksesta. Jos omistat useita tiloja, vähennyksen saat vain siinä tapauksessa, että tuloja on syntynyt metsävähennykseen oikeuttavalta tilalta.

Esimerkki

Ossi osti vuonna 2000 metsätilan, jonka hankintameno oli 70 000 euroa. Hän voi tehdä tilalta saamistaan puunmyyntituloista omistusaikanaan enintään 35 000 euroa metsävähennystä.

Ossi teki 20 000 euron arvoisen pystykaupan vuonna 2007. Hän voi vähentää metsävähennyksenä enintään 40 prosenttia myyntitulosta eli 8 000 euroa. Myöhempinä vuosina jää vielä vähennettäväksi 27 000 euroa.

Tilan luovutusvoiton laskennassa käytettävä poistamaton hankintameno pienenee metsävähennyksen määrällä eli 62 000 euroon.

Menovaraus

Metsätalouden tuloista voidaan vähentää menovaraus, jolla varaudutaan tulevien vuosien menoihin.

Menovaraus on enintään 15 prosenttia metsätulosta. Menovaraus lasketaan metsätalouden pääomatuloista metsävähennyksen tekemisen jälkeen, mutta ennen sinä vuonna vähennettävien kulujen ja poistojen vähentämistä. Varausta ei voi tehdä metsätalouden koneiden ja rakennusten luovutusvoitoista.

Menovaraus on käytettävä metsätalouden menojen kattamiseen seuraavan neljän vuoden aikana, entisten Oulun ja Lapin läänien alueella kuuden vuoden aikana.

Käytännössä verotettava tulo pienenee metsän myyntivuonna varauksen määrällä, mutta vastaavasti seuraavien vuosien verotuksessa vähennykset pienenevät varauksen määrällä. Siten menovarauksella siirretään verojen maksua eteenpäin. Varauksen voi tulouttaa myös suorana tuloutuksena lomakkeen 2 C kohdassa 5.1.

Poistoina vähennettävistä menoista saa kattaa vain vuotuista poistoa vastaavan määrän. Jos kuluja ei ole ollut käyttöaikana varauksen määrää, tuloutuu loppuosa ilman korotusta varauksen viimeisenä käyttövuonna.

Tuhovaraus

Metsätuhosta saadun vakuutus- tai vahingonkorvauksen välittömän tuloutumisen voi estää tekemällä tuhovarauksen. Tuhovarauksen käyttöaika on sama kuin menovarauksen, mutta sen määrä voi olla yli 15 prosenttia korvauksen määrästä. Näin siksi, että tuhovarauksen saa tehdä sen suuruisena kuin tuhoalueen uudistamiseksi tarvitaan. Selvitys varauksen perusteista pitää säilyttää muistiinpanoissa.

Palkat ja niiden sivukulut

Metsätalouden tulosta saa vähentää vieraille työntekijöille maksetut palkat, kustannusten korvaukset, työsuhteesta johtuvat vakuutusmaksut ja työnantajan sosiaaliturvamaksun.

Jos lapsi ei ole täyttänyt 14 vuotta ennen 1.1.2007, hänelle maksettu palkka ei ole vähennyskelpoinen. Sama koskee omalle puolisolle maksettua palkkaa. Sen sijaan omat ja perheenjäsenen metsätalouden pakolliset eläkevakuutusmaksut ovat vähennyskelpoisia.

Metsän uudistaminen ja hoito

Myös metsän uudistamisesta ja hoitamisesta aiheutuneet kulut ovat vähennyskelpoisia. Näitä ovat esimerkiksi uudistusalojen valmistamisesta, metsänviljelystä, taimikonhoidosta, pystypuiden karsinnasta tai lannoittamisesta aiheutuneet kulut. Ne vähennetään kokonaisuudessaan maksuvuonna.

Metsätiet ja -ojat

Pysyvien metsäteiden rakentamiskulut ja metsän ojituksesta aiheutuvat menot vähennetään poistoina. Poisto on enintään 15 prosenttia menojäännöksestä. Enintään 200 euron suuruisen menon tai menojäännöksen saa poistaa kerralla. Teiden ja ojien ylläpitomenot vähennetään vuosikuluna kerralla.

Metsätalouskoneet ja rakennukset

Metsätalouskoneen hankintamenon saa vähentää kerralla, jos sen taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta. Jos taas todennäköinen käyttöikä on yli kolme vuotta, vähennetään sen hankintahinta tai perusparannusmeno enintään 25 prosentin suuruisina poistoina. Käyttöajasta huolimatta enintään 200 euron menon tai menojäännöksen saa kuitenkin poistaa kerralla.

Jos 25 prosentin menojäännöspoisto olisi pienempi kuin 10 prosenttia verovuoden päättyessä käytössä olevien koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenojen yhteismäärästä, jotka on otettu käyttöön verovuonna tai kolmena edeltävänä vuonna, saa poiston tehdä mainitun 10 prosentin perusteella.

Poiston tekeminen aloitetaan koneen tai laitteen käyttöönottovuotena. Hankinta merkitään veroilmoitukseen maksuvuonna, vaikka siitä ei vielä olisi poisto-oikeutta. Näin siksi, että koneet ja kalusto luetaan metsätalouden veronalaisiin varoihin.

Vuosihuollon ja -korjausten kustannukset saa vähentää kokonaan sinä vuonna, jona niitä on maksettu.

Jos rakennus on pääasiallisesti metsätalouden käytössä, saa senkin hankintamenon vähentää. Vähennys tehdään poistoina, mutta jokaista rakennusta tarkastellaan erikseen. Esimerkiksi talousrakennuksen poisto on enintään kymmenen prosenttia.

Metsätalouden harjoittajien, jotka siirtyivät vuoden 2006 alusta pinta-alaverotuksesta puun myyntitulon verotukseen, piti merkitä muistiinpanoihinsa käypä arvo eli markkinahinta kullekin pinta-alaverotuksen aikana hankituille ja käyttöönotetuille koneelle ja rakennukselle. Arvostaminen tehtiin vuoden 2006 alun tilanteen mukaan. Tästä arvosta metsätalouden harjoittaja on voinut aloittaa poistojen tekemisen.

Maksut

Metsänhoitomaksu, metsävakuutukset, toimitusmaksut, metsäsuunnitelmakulut, tutkimuskulut ja metsäalan etujärjestöjen jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia liittyessään tulonhankintaan.

Matkakulut

Metsänomistaja saa vähentää puun tuottamiseen ja korjuuseen liittyvät matkakulut. Kulujen vähentämisen osalta ei ole määrätty, millä kulkuneuvolla matkat on tehtävä.

Jos metsätilalla tai sen läheisyydessä sijaitsee vapaa-ajan asunto, kannattaa veroilmoitukseen liittää perusteltu selvitys metsätilalle tehdyistä matkoista ja niiden liittymisestä metsätalouteen. Vähentämisperusteeksi ei useinkaan riitä pelkästään metsätilalla käynti. Muistiinpanoilla on osoitettava, että käynti on ollut tarpeellinen metsänhoito- ja hallintotyön kannalta. Ajopäiväkirjalla voidaan yleensä matkat selvittää luotettavasti. Ajopäiväkirjaan merkitään matkan ajankohta, matkamittarilukemat, auton käyttäjä, kohde, tarkoitus ja kilometrimäärä.

Omalla autolla tehdyn matkan kuluiksi hyväksytään ilman eri selvitystä 0,22 euroa kilometriltä. Vaikka kyseessä olisi metsätalouden harjoittajan asunnon ja metsätilan välinen matka, ei matkaan sovelleta matkakustannusten omavastuuosuutta (KHO 2005 t 1914). Metsätalouden matkakuluista ei ole olemassa niin sanottua lisävähennystä, toisin kuin esimerkiksi maataloudenharjoittajilla. Jos auton kuluista on säilytetty kaikki tositteet ja pidetty niistä kirjaa sekä ajoista ajopäiväkirjaa, voidaan matkakulut vähentää todellisen kilometrikustannuksen mukaan. Kustannuksiin lasketaan myös auton menojäännöspoisto 25 prosentin mukaan. Veroilmoituksella on tällöin esitettävä laskelma, josta selviävät auton kustannukset, poisto sekä ajettujen kilometrien määrä ja metsätalouden ajojen osuus niistä.

Varsinaisten metsänhoitotöiden ja puutavaran valmistustöiden takia tehtyjen matkojen lisäksi voi vähentää esimerkiksi tilalle tehdyt lumi- tai hirvivaurioiden ja hakkuiden tarkastusmatkat sekä vieraalla teetetyn hakkuu-, raivaus- ja nuoren metsän hoitotyön jälkien tarkastamisesta syntyneet kulut.

Myös muut kuin metsätilalle tehdyt ajot ovat vähennyskelpoisia, jos matka on liittynyt metsätalouteen. Esimerkiksi tarvikkeiden hankinta, korjaamolla, metsäalan koulutuksessa ja kursseilla tai metsänhoitoyhdistyksessä käynti ovat vähennyskelpoisia matkoja. Mahdolliset metsätilapaikkakunnalla metsätalouden töiden takia syntyneet majoituskulut ovat vähennyskelpoisia menoja. 

Kuolinpesän tai metsätalousyhtymän osakas on voinut tehdä matkalaskun kalenterivuoden aikana muista kuin asunnon ja metsätilan välisistä metsätalouden matkoista kuolinpesälle tai yhtymälle. Nämä maksetut matkakulut mahdollisine päivärahoineen ovat vähennyskelpoisia metsätalouden menoja.                                            

Vähennys lisääntyneistä elantokustannuksista

Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten (KHO 2.6.1999 t 1362 ja KHO 21.9.2001 t 2521) perusteella metsänomistaja ei saanut päivärahavähennystä niiltä päiviltä, jolloin hän oli työskennellyt omistamallaan metsätilalla, joka sijaitsi eri paikkakunnalla kuin missä hän itse asui. Metsätilalle tehtyä matkaa ei siis pidetty tilapäisenä työmatkana, eikä näin ollen asunnon ja metsätilan välisistä matkoista hyväksytty mainittua vähennystä.

Verohallituksen yhtenäistämisohjeiden mukaan muistiinpanoihin on liitettävä selvitys työmatkoista. Jos lisääntyneitä elantokustannuksia on todennäköisesti aiheutunut erityiselle työntekemispaikalle tehdyistä matkoista, voit oletettavasti vähentää kotimaassa yli 6 tuntia kestäneeltä matkalta 11,00 euroa ja yli 10 tuntia kestäneeltä matkalta 20,00 euroa vuorokaudelta (tarkista arvot kuitenkin myöhemmin Verohallituksen yhtenäistämisohjeista 2007 sen ilmestyttyä internetosoitteesta www.vero.fi> Vero-ohjeet.

Esimerkiksi konehankinta-, kokous-, opinto- ja messumatkoilta voi vähentää lisääntyneet elantokustannukset. Edellytyksenä on, että matka on tehty vähintään 15 kilometrin etäisyydelle kotoa tai metsätilalta riippuen siitä, kummasta matkalle on lähdetty. Lisäksi matkakohteen pitää sijaita vähintään 5 kilometrin etäisyydellä sekä asunnosta että metsätilasta. Ulkomaille suuntautuneesta metsätalouteen liittyvästä matkasta, esimerkiksi opintomatkasta, saa vähentää ulkomaan päivärahan suuruisen vähennyksen.

Kiinteistövero

Metsätalouden rakennukseen ja sen tonttiin kohdistuva osa maatilan kiinteistöverosta on vähennyskelpoinen. Jos rakennus ei ole yksinomaan metsätalouden käytössä, ainoastaan metsätalouskäytön osuus on vähennyskelpoista. Taukotuvista on syytä varautua näyttämään verottajalle niiden liittyminen metsätalouteen. Rakennus voi olla esimerkiksi metsätalouden sosiaalitila, yöpymispaikka ja varasto.

Korot

Metsätalouteen kohdistuvat korot ilmoitetaan esitäytetyllä veroilmoituksella kohdassa 7.6 ”Tulonhankkimisvelan korot” ja velat kohdassa 13.2 ”Velat”. Tällaisia ovat esimerkiksi metsätalouskoneiden hankintaan otetut velat.

Metsätalousyhtymän osakas vähentää yhtymäosuuden hankkimiseksi otetun lainan korot omassa verotuksessaan esitäytetyllä veroilmoituksella.

Muita menoja

Metsätalouden yleiskulut, kuten toimisto-, puhelin-, posti- ja atk-kulut ovat vähennyskelpoisia. Muina kuluina vähennyksiin voi ilmoittaa myös metsätalouden veroilmoituksen täyttämisestä, muistiinpanojen tekemisestä tai palkanmaksun hoitamisesta maksetut palkkiot.

Jos metsänomistajana hoidat itse metsätalouden toimistotyöt, voit vaatia työhuonevähennystä. Se voi olla verottajan kaavan mukainen tai perustua työhuoneen todellisiin ylläpitokustannuksiin. Verottajan kaavamaiset vähennykset vaihtelevat 170 eurosta 680 euroon vuodessa riippuen siitä, miten paljon työhuoneen käyttö liittyy metsätalouteen.

Lehtien tilausmaksut, ostettu kirjallisuus, kurssimaksut sekä opinto- ja messumatkojen kulut voi vähentää silloin, kun ne liittyvät metsätalouteen. Kurssien opinto- ja matkaohjelmat kannattaa säilyttää muistiinpanojen liitteenä. Ammattiin tähtäävien opintojen kuluista ei saa vähennyksiä.

Erilaiset työturvallisuutta parantavat varusteet sekä metsätalouden erityiset suojavarusteet voi vähentää.

Ei kuitteja veroilmoitukseen

Kuitteja ei tarvitse liittää metsätalouden veroilmoitukseen. Jos kulut ovat poikkeuksellisen suuret, voi verottajan mahdollisen tiedustelun välttämiseksi eritellä ja perustella kulujen syntymisen. Esimerkiksi poikkeuksellisen suuret matkakulut kannattaa selvittää jo veroilmoituksessa.

Tappion vähentäminen

Puun myyntituloista verotettu metsänomistaja saa vähentää metsätalouden tappion ensisijaisesti saman vuoden pääomatuloista. Näitä pääomatuloja ovat esimerkiksi vuokratulot, luovutusvoitot, maa-ainesten myyntitulot, pörssiyhtiöistä saadut osinkotulot osittain ja maataloudesta tai elinkeinotoiminnasta laskettu pääomatulo-osuus.

Verottaja tallentaa tappion 2C verolomakkeelta kohdasta 15 eikä sitä tarvitse erikseen siirtää esitäytetylle veroilmoitukselle.

Jos pääomatuloja ei ole tai niitä on vähemmän kuin pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä, syntyy alijäämää. Alijäämä vähennetään alijäämähyvityksenä ansiotulosta menevistä veroista säädettyjen enimmäismäärien puitteissa.

Hankintatyöstä voi tulla verotettavaa tuloa

Ellei kyse ole verovapaasta hankintatyöstä, hankintatyön arvo verotetaan metsänomistajan ansiotuloina.

Hankintatyöllä tarkoitetaan verotuksessa vain metsänomistajan tai hänen perheenjäsentensä tekemää puutavaran valmistus- ja kuljetustyötä. Hankintatyön arvoksi katsotaan määrä, joka vastaavasta työstä olisi maksettava palkatulle henkilölle. Verohallitus antaa tähän liittyen ohjeelliset yksikkötaksat eri puutavaralajien valmistamisesta ja kuljettamisesta.

Hankintatyöstä ei veroteta, jos valmistetun tai kuljetetun puun määrä jää alle 125 kuutioon verotuksellista maatilaa kohden. Verovapaa määrä lasketaan joka verovuodelle erikseen. Hankintatyön kohdistuminen oikealle verovuodelle ratkaistaan työn tekemisajan mukaan, ei siis puutavaran luovutushetken eikä kauppahinnan saantihetken mukaan.

Puun myyntitulon verotukseen hankintatyö vaikuttaa siten, että puun myynnistä saadusta kauppahinnasta vähennetään ensin mahdollinen arvonlisävero ja tämän jälkeen vähennetään hankintatyön kokonaisarvo. Jäljelle jäävä määrä on puun myyntitulona verotettavaa pääomatuloa.

Hankintatyön arvo ja maataloustraktorin ja sen lisälaitteiden menojen korjauserä

Jos verovelvollinen ei ole antanut tarkempaa selvitystä, voidaan hankintatyön arvoja ja ns. korjauseriä laskettaessa käyttää alla olevia keskimääräisiä arvoja ja yksikkökustannuksia (e/m3).

Ellei puutavaralajista ole selvitystä, käytetään konekustannuksen kuljetuksen korjauseränä 3,37 e/m3.

Kun maataloustraktoria käytetään metsätalouden kalustoon kuulumattomien lisävarusteiden kanssa, voidaan korjauseränä käyttää 10,00 e/tunti.

Juha-Pekka Huovinen
lakimies
Veronmaksajain Keskusliitto