Valtion velanhallinnalla tyydytetään valtion rahoitustarve ja pyritään pitämään velasta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä mahdollisimman vähäisinä. Velan kustannuksiin ja niiden vaihteluihin vaikuttavat ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset. Velan kustannuksiin vaikutetaan pääasiassa hallitsemalla velan korkoriskiasemaa sekä toteuttamalla valtion lainanotto mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Viime vuosina valtionvelka on pysynyt euromääräisesti melko samalla tasolla. Sen sijaan velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on supistunut BKT:een kasvaessa. Vuonna 2008 valtionvelkaa lyhennätään noin 2,5 miljardilla eurolla. Velan lyhentämisestä huolimatta budjettitalouden velan korkomenot ovat yhä 2,2 miljardia euroa yleisen korkotason nousun vuoksi. Korkomenojen osuus on noin 5 prosenttia budjetin loppusummasta.
| |
Velka,
milj. euroa
|
Velka,
% BKT
|
|
1920
|
3 |
14,1 |
|
1930
|
5 |
12,5 |
|
1940
|
28 |
38,9 |
|
1950
|
228 |
24,8 |
|
1960
|
269 |
9,9 |
|
1970
|
706 |
9,2 |
|
1980
|
3 027 |
9,1 |
|
1990
|
9 889 |
11,0 |
|
2000
|
63 436 |
48,0 |
|
2001
|
61 761 |
44,2 |
|
2002
|
59 253 |
41,2 |
|
2003
|
63 320 |
43,4 |
|
2004
|
63 788 |
41,9 |
|
2005
|
60 044 |
38,2 |
|
2006
|
58 904 |
35,3 |
|
2007
|
56 068
|
31,3
|
|
31.8.2008
|
48 531
|
28,1**
|
|
2009
|
|
26,9**
|
** Ennuste
Lähde: Valtiokonttorin velkaraportti, Tilastokeskuksen tilastollinen vuosikirja, Valtiokonttori, Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 3/2008.
Päivitetty 9.9.2008