Perintö- ja lahjaverotus
Perintö- ja lahjaverolakia on muutettu vuoden 2007 aikana ja uudistukset (mm. uudet veroluokat sekä perintö- ja lahjaveroasteikot) ovat tulleet voimaan 1.1.2008.
Hallitus jatkaa perintöveron yleistä keventämistä myös vuonna 2009 tekemällä kolmen prosenttiyksikön kevennyksen perintö- ja lahjaveroasteikkoon I veroluokkaan.
Perintö- ja lahjaveroasteikon huojennus liittyy vuoden 2009 lisätalousarvioesitykseen. Perintö- ja lahjaveron keventämistä koskevan uutinen >>
Tutustu perintö- ja lahjaverotusta käsitteleviin verojuristivastauksiin >>
Veroluokat
I perinnönjättäjän (tai lahjanantajan) aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus.
Aviopuolisoon rinnastetaan yhteistaloudessa asuva avopuoliso, jolla on tai on ollut perittävän (tai lahjanantajan) kanssa yhteinen lapsi tai jonka kanssa perittävä (tai lahjanantaja) on ollut aikaisemmin naimisissa. Keskenään ylenevässä tai alenevassa polvessa olevina pidetään myös ottolapsisuhteessa olevia. Tähän veroluokkaan kuuluvat lisäksi rekisteröidyssä parisuhteessa elävät samaa sukupuolta olevat henkilöt.
II muut sukulaiset ja vieraat
I-veroluokassa vero on perintö- tai lahjaveroasteikon mukainen määrä sellaisenaan ja II-veroluokassa asteikon mukainen määrä kaksinkertaisena. (Kolmas veroluokka on poistettu 1.1.2008 lähtien.)
Perintöveroasteikko 2008
|
Verotettavan osuuden arvo, €
|
Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla, €
|
Vero alarajan ylimenevästä osasta, %
|
|
20 000 - 40 000
|
100
|
10
|
|
40 000 - 60 000
|
2 100
|
13
|
|
60 000 -
|
4 700
|
16
|
Perintöverolaskuri>>
Lahjaveroasteikko 2008
|
Verotettavan osuuden arvo, €
|
Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla, €
|
Vero alarajan ylimenevästä osasta, %
|
|
4 000 - 17 000
|
100
|
10
|
|
17 000 - 50 000
|
1 400
|
13
|
|
50 000 -
|
5 690
|
16
|
Aikaisemmin saatu lahja lasketaan yhteen samalta henkilöltä kolmen vuoden kuluessa saatavan uuden lahjan tai perinnön kanssa, ja lahja- tai perintövero lasketaan tämän yhteismäärän perusteella. Ennakkoperintönä käsiteltävät lahjat huomioidaan perintöverotuksessa ilman aikarajoja. Aikaisemmasta lahjasta maksettu vero vähennetään yhteenlasketuista lahjoista tai yhteenlasketusta lahjasta ja perinnöstä menevästä verosta. Jos aiemmin maksetun lahjaveron määrä ylittää edellä kerrottujen yhteenlaskusääntöjen perusteella lasketun lahja- tai perintöveron määrän, ylittävää lahjaveron osaa ei kuitenkaan palauteta.
Lahjaverolaskuri>>
Perintö- ja lahjaveroasteikko, voimassa 31.12.2007 saakka
(Voimassa 31.12.2007 saakka. Koskee perintöjä, kun peritty on kuollut ennen 1.1.2008, ja lahjoja, jotka on annettu ennen 1.1.2008)
|
Verotettavan osuuden arvo, €
|
Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla, €
|
Vero alarajan ylimenevästä osasta, %
|
|
3 400 - 17 000
|
85
|
10
|
|
17 000 - 50 000
|
1 445
|
13
|
|
50 000 -
|
5 735
|
16
|
Perunkirjoitus
Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Perukirja on toimitettava verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.
Lahjaveroilmoitus
Lahjaveroilmoitus on annettava lahjanantajan kotikunnan verotoimistoon kolmen kuukauden kuluessa lahjan antamisesta. Verovapaita alle 4 000 euron lahjoja ei ole pakko ilmoittaa, mutta muiden kuin rahalahjojen kohdalla mahdollisen myöhemmän luovutusvoittoverotuksen vuoksi voi ilmoittaminen olla järkevää. Näin lahjana saadulle omaisuudelle saadaan varmistettua hankintameno.
Lakimääräinen perimysjärjestys
1) Rintaperilliset eli vainajan lapset. Kuolleen lapsen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä rajoittamattomasti.
2) Jos perittävä oli naimisissa (tai rekisteröidyssä parisuhteessa) eikä häneltä ole jäänyt rintaperillisiä, menee jäämistö leskelle.
3) Ellei leskeä ole, jaetaan perintö vainajan vanhempien kesken puoliksi. Perittävää ennen kuolleen vanhemman sijaan tulevat tämän lapset eli perittävän veljet ja sisaret ja sisaruspuolet tai näiden lapset rajoittamattomasti.
4) Jollei muita perillisiä ole, saavat perittävän isän ja äidin vanhemmat tai näiden jälkeläiset (sedät, tädit ja enot) perinnön.
Serkut ja sitä kaukaisemmat sukulaiset eivät enää peri.
Lapsettoman avioparin lesken kuoltua ovat perillisiä myös ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset, joita ovat ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli, sisar tai veljen tai sisaren jälkeläiset.
Lainmukaisen perimysjärjestyksen sijasta perinnöstä voidaan määrätä testamentilla.
Rintaperillinen on oikeutettu saamaan testamentista huolimatta puolet siitä, mitä hän muutoin perisi (lakiosa).
Leskellä on oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteinen asunto tai muu jäämistöön kuuluva asunto sekä yhteisen asunnon koti-irtaimisto, paitsi jos hänen omaan varallisuuteensa kuuluu kodiksi sopiva asunto.
Hallintaoikeus
Hallintaoikeuden pidättäminen lahjoitettavaan omaisuuteen alentaa lahjansaajalle tulevaa lahjaveroa. Elinikäisen hallintaoikeuden arvo lasketaan kertomalla edusta saatavan vuositulon määrä hallintaoikeuden haltijan ikäkertoimella. Laskemisen tulisi perustua todelliseen vuosituottoon tai sen puuttuessa laskennalliseen vuosituottoon.
Ikäkerroin määräytyy seuraavasti:
|
Verovelvollisen
(hallintaoikeuden haltijan)
ikä
|
Luku, jolla vuositulon
määrä kerrotaan
|
|
alle 44 vuotta
|
12
|
|
44 - 52 vuotta
|
11
|
|
53 - 58 vuotta
|
10
|
|
59 - 63 vuotta
|
9
|
|
64 - 68 vuotta
|
8
|
|
69 - 72 vuotta
|
7
|
|
73 - 76 vuotta
|
6
|
|
77 - 81 vuotta
|
5
|
|
82 - 86 vuotta
|
4
|
|
87 - 91 vuotta
|
3
|
|
92 tai enemmän
|
2
|
(Päivitetty 2.1.2008)